Euroopan parlamentti on tänä keväänä hyväksynyt EU:n päästökauppajärjestelmän uudistuksen osana ”Fit for 55 in 2030” -kokonaisuutta, joka on EU:n suunnitelma vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 55%:lla vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna. Päästökauppa on yksi EU:n ilmastopolitiikan kulmakivistä asettaen järjestelmän piiriin kuuluvien toimialojen yritysten päästöille selkeän hinnan ja kannustaen näin yrityksiä leikkaamaan päästöjään. Uudistuksen myötä maantieliikenteen polttoainekäytön ja rakennusten erillislämmityksen osalta astuu voimaan uusi erillinen päästökauppajärjestelmä ETS II vuonna 2027. Uudistusta lykätään vuoteen 2028, mikäli energian hintataso on poikkeuksellisen korkealla.
Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?
Päästökaupan toimijoina ovat polttoaineiden jakelijat, joten uudistus tulee vaikuttamaan PK-yhtiöihin mahdollisena kustannustason nousuna. Muutaman vuoden päästä tieliikenteen tavarakuljetuksen ja kiinteistöalan yhtiöt tulevat siis kohtamaan uuden päästökauppajärjestelmän vaikutuksia. Fossiilisten polttoaineiden käytön korkeampien kustannusten tavoitteena on tietysti kannustaa siirtymään vähemmän päästöintensiivisiin energianlähteisiin. Kyseisten toimialojen yritysten onkin tärkeää pyrkiä ennakoimaan tulevaa ympäristötoimissaan ja yhdistää viimeistään nyt kestävä kehitys osaksi liiketoimintastrategiaa.
”Fit for 55” ilmastopaketin tavoitteiden saavuttaminen vaatii kunnianhimoisia toimenpiteitä ja katseen pitämistä horisontissa. EU:n yrityksistä 99% on PK-yhtiöitä ja ne vastaavat myös 63%:sta EU:n yrityssektorin päästöistä, joten pienten ja keskisuurten yritysten osallistaminen vihreään siirtymään on välttämätöntä EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. EU:ssa kehitetään kannustimia liiketoiminnan kestävämpään kehittämiseen ja vihreään siirtymään erityisesti päästöintensiivisille toimialoille. Päästökauppajärjestelmän lisäksi hyvä esimerkki tästä työstä on EU taksonomia eli kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä. Vaikka lisääntyvä säätely ei tässä vaiheessa kohdistu suoraan PK-yrityksiin, ulottuvat vaikutukset niihin pankkien ja isompien yritysten arvoketjujen kautta. Kunnianhimoinen kestävän kehityksen liiketoimintastrategia on tulevaisuudessa kilpailuetu myös PK-yrityksille sekä olennainen osa kustannusten ja riskien hallintaa.
Toimintaympäristön muutoksiin sopeutumisessa on tärkeää ennen kaikkea ymmärtää ympäristössä ja yhteiskunnassa tapahtuvien muutosten riskit ja uhat omaan liiketoimintaan, ja oman liiketoiminnan vaikutukset ympäristöön ja yhteiskuntaan. Ensimmäinen askel on analysoida oma ilmastoriskiprofiili, joka alkaa kartoittamalla päästöt ja liiketoiminnan vihreys. Tämän jälkeen pääset suunnittelemaan tulevaa liiketoimintaasi ilmastorikiprofiili analyysin pohjalta.
Oletko yrittäjä tai PK-yrityksen johtotehtävissä ja kaipaat lisää ymmärrystä päästökartoituksista, liiketoimintasi vihreydestä, ilmastoriskien arvioimisesta ja kestävän liiketoimintastrategian kehittämisestä? Ota yhteyttä esgResilience tiimiin, autamme sinua mielellämme.