Ilmastonmuutoksen torjunta ei ole vain suuryritysten asia. PK-yritykset muodostavat yli 99 % EU:n yrityksistä ja vastaavat noin 60 % yrityspäästöistä. Samalla ne tuottavat noin puolet bruttokansantuotteesta ja työllisyydestä. Ilman PK-yrityksiä vihreä siirtymä ei yksinkertaisesti toteudu. Mutta mitä päästölaskenta oikeastaan tarkoittaa – ja miten se liittyy liiketoiminnan kehittämiseen?
Päästöt jaetaan kolmeen luokkaan
Yrityksille suunnattu kansainvälinen kasvihuonekaasuprotokolla (GHG Protocol) on maailman käytetyin päästölaskennan viitekehys. Sen mukaan yrityksen päästöt jaetaan kolmeen luokkaan:
- Scope 1: Yrityksen omat suorat päästöt, kuten ajoneuvojen polttoaineet ja rakennusten lämmitys
- Scope 2: Ostetun energian (sähkön, kaukolämmön) aiheuttamat epäsuorat päästöt
- Scope 3: Muut epäsuorat päästöt, jotka syntyvät yrityksen arvoketjussa – logistiikassa, hankinnoissa, työmatkoissa ja tuotteen elinkaaressa
Päästöjen mittayksikkönä käytetään yleisesti CO₂e (hiilidioksidiekvivalenttia), joka yhdistää eri kasvihuonekaasut yhteen vertailulukuun.
Miten päästöt lasketaan?
Päästölaskenta ei ole rakettitiedettä. Alkuun pääsee yksinkertaisilla menetelmillä – tärkeintä on käyttää luotettavia päästökertoimia ja valita yritykselle sopiva tarkkuustaso.
- Scope 1 -päästöt lasketaan yrityksen suoraan kuluttamien polttoaineiden perusteella, esimerkiksi tankatun dieselin tai lämmityspolttoaineen litramäärien mukaan (esim 5,000 litraa dieseliä × 2.12 kg CO₂e/l = 10.6 t CO₂e).
- Scope 2 -päästöt lasketaan ostetun sähkön ja/tai lämmön kulutuksen mukaan. Arvio voidaan tehdä sijaintiperusteisesti (esim. Suomen keskimääräinen sähkökerroin) tai markkinaperusteisesti (käytettyjen energialähteiden mukaan, kuten tuulivoima, ydinvoima).
- Scope 3 -päästöihin kuuluu kaikki muu arvoketjuun liittyvä, ja niiden laskenta on helpointa aloittaa kustannusperusteisesti: esimerkiksi ostettujen tuotteiden ja palvelujen päästöt arvioidaan laskutettujen summien perusteella sopivia päästökertoimia käyttäen.
Mitä tarkoittaa päästöintensiteetti?
Päästöintensiteetti kertoo, kuinka paljon päästöjä syntyy suhteessa liiketoiminnan kokoon – kuten liikevaihtoon, tuoteyksikköön tai työntekijöiden määrään. Se mahdollistaa vertailun eri kokoisten yritysten välillä – suurin yritys ei välttämättä ole saastuttavin – ja auttaa seuraamaan kehitystä. Kun päästöintensiteettiluku paranee, yritys etenee kohti ilmastokestävämpää toimintaa.
Miksi päästölaskenta kannattaa?
- Suuryritykset joutuvat selvittämään CSRD raportointia varten arvoketjujensa päästöt ja edellyttävät alihankkijoiltaan vastuullista ja kestävää toimintaa
- Rahoittajat ja sijoittajat arvioivat ilmastoriskejä osana luotonantoa ja sijoituspäätöksiä
- Kunnat ja kaupungit sisällyttävät yhä useammin vastuullisuuskriteereitä julkisiin hankintoihin
Samalla päästölaskenta auttaa yritystä itseään tunnistamaan päästöjen ’hotspotit’, löytämään säästöjä ja tekemään vastuullista viestintää – ilman viherpesua.
Päästölaskenta ei ole pelkkä velvoite – se on mahdollisuus vahvistaa kilpailukykyä
Kun yritys ymmärtää ja hallitsee päästöjään, se voi:
- Kehittää toimintaansa kestävästi
- Vahvistaa asiakassuhteitaan
- Erottautua muista erityisen vastuullisena toimijana
